.
Tyhjässä huoneessa
pidentyvät varjot
kasvot pelikuvana
pimeydessä
minä käännän
katseeni yölle
aamulle
hiljaisudellakin
on äänensä
hymyilen
kuuletko sen
sydämeni äänet
orastavalle päivälle
kevään vihreydelle
yhtyvien aurojen
saapuvien kurkien
.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti