Tiimalasi

.

 .

Niin kuin soliseva puro
virtaa uomassaan
virtaa aika tiimalasissa
kohti tuntemattomuutta

aamun kasteen kimalluksessa

vaeltavien pilvien myötä
päivän tuulien kosketukseen

illan hämäryyteen
tähtitaivaan yön sykkeeseen

keväästä kesään
kesästä syksyyn
syksystä talveen

niin kaikella on aikansa

käsi sinun kädessäsi
hymy sinun huulillasi
kyynel sinun silmissäsi

tunteet ilon ja surun

pienistä pisaroista
solisevaksi puroksi
vuolaaksi joeksi
aavaksi mereksi

hetkessä tässä ja nyt

syntyy muistot huomisen
tunteet pienen ihmisen
tiimalasin hiekan jyväsen  

.

.