Kilpi ja peitsi

 .
.

Vuolas on virta
siinä kohdassa

missä vihreä niitty
erkanee mustaksi maaksi
ohi virtaava joki
kahdeksi joeksi

siinä paikassa

missä tiesit syntyneesi
vuodatit ensi kyyneleesi
kulkemattoman tien päässä
tutkimattoman taipaleen edessä

kunnes ymmärrsit

Yhtyy joet yhdeksi
solisevasta purosta
vuolaasta virrasta
rannattamaksi mereksi

missä meri
ja taivas
ovat yhtä
 
Kun

kilpi ja peitsi
ovat sydämesi
tunteiden suojana

on  rakkaus
kuin syntymämätön 
lapsi kohdussasi

Autiot kadut

 .

 .


Kaupungin valot
autiot kadut

mittaamaton
määrä askelia
sanomaton
määrä ajatuksia

sade ropisee
peltikatolla
piirtäen ympyröitä
joen pinnalle

etääntyen

niin kuin
sinäkin

yksinäinen hämähäkki
seittiä punoen

Tunteista jaloin

.
.
 
Yksinäinen vaahteran lehti
syksyn väreissä loisti
ilta auringossa kimalteli
alastomilla oksilla keimaili

Odotti kosketusta tuulen
niin ainakin luulen
lähtöä matkaan viimeiselle
maan hiipuvaan vihreydelle

Saapui yö
saapui aamu
tuli hetki eron
viimeisen lennon

Siin hetkes
syntyy tulevaisuus
mis alkaa
päivä uus

Sylissä äiti maan
saa lehti uinahtaa
värit syksyn toistaa
uuden elämän aloittaa

Ikuinen on
kiertokulku tuo
jonka Luoja meille suo

Syksystä talveen
talvesta kevääseen
keväästä kesään

Haikea on hetkistä luovuttaa
kun sydän aikaa rakastaa
vaan kaikella on aikansa

Siks katseen luon tulevaisuuteen
muistot tallennan sydämeen
syksynlapsi paljain jaloin
vaan rakkaus on tunteista jaloin

Odotus

.

. 

Syksyn lehdet
rakkauden väriset

ja sinä odotit
lehtisadetta

auringon säteen
koskettaessa 
rintaasi

sitä

    vasemman puoleista