Värien sinfonia

Puit yllesi
mustaa ja purppuraa
värit yön
sävyt aamun

Annoit kesän
taittua syksyksi
vihreän maanlevoksi

Neitokorennon lennoksi
kukkivien lumpeiden
tyvenen lammen kuvaksi

Laulaen laulun
sävelet tyynen illan
kulkien ylitse sillan

Käden piirroin
mustaan ja purppuraan
värien sinfoniaan

Sanoiksi yölle
aamulle sarastavaan
älä herätä
lasta uinuvaa

Hajatelma

 Rakkaus on kuin, 

tandemhyppy tuntemattomaan,

toivoo että varjo aukeaisi

Ruusujen kanteleet

Hetkes mis
tuuli uinahtaa
soi sävelet
kanteleen

Soinnut kielen
sanat sydämen

Kulkien

Ylitse maan
ylitse veen

Kietoen syliin
katseet silmien
hymyt huulien

Hetkes mis
tuuli uinahtaa
soi sävelet
kanteleen

Kulkien

ylitse maan
ylitse veen

Kukkivien niittyjen
tyrskyävien merien

Sitoen seppeleen
ruusujen punaisten
värit - tuoksut
rakkauden

Monologi

Sinä istut
pöydän äärellä
katsellen
ulos ikkunasta

Katseesi kulkee
pihapiirissä

Etsien
rantaan johtavaa
polkua

Laiturille

Meren
tyvenelle pinnalle
spiraalin etääntyessä
aavalle ulapalle

Kaupungin
kapeille kujalle
kellari huoneiston
hämyiseen yksiöön

Katselet
ulos ikkunasta
ohi kiirehtiviä
jalkoja

Matkalla
ei mihinkään

Ohi kiitävän
hetkeen
etääntyvään
spiraaliin

Sinä
ja sinun
ajatuksesi

Faktaa vai fiktiota
ollakko vai eikö olla

Unessa