perjantai 8. lokakuuta 2010

Äärirajalla




Siinä sinä istut
kuunsirpillä

Katsellen
tähtikartan
äärettömyyteen

Kuullen säälistä
sanoja rakkaudesta

Sydämesi
kulkiessa
äärirajoilla

Sammuvana tähtenä
ikuisuuteen
Lähettänyt klo

1 kommentti:

  1. Anonyymi10. lokakuuta 2010 klo 11.49

    Kaunis ja hyvin surullinen, kuin syvää myötätuntoa henkivä runo.
    T.Ritva

    VastaaPoista

Tilaa: Lähetä kommentteja (Atom)